Kiilto Oy:n ja KiiltoClean Oy:n yritysvastuun sivusto

Gradu-työ ISO 26000 -yhteiskuntavastuun standardin soveltamisesta Kiillossa

KTM Susanna Saari selvitti pro gradu -työssään, miten ISO 26 000 -yhteiskuntavastuun standardin käyttöönotto näkyy Kiillon toiminnassa. Saari valitsi yhdessä Kiillon kanssa tutkimuskohteeksi kaksi standardin ydinaihetta: ihmisoikeudet ja yhteisön toimintaan osallistuminen ja kehittäminen. Ihmisoikeuksien osalta kartoitettiin käytäntöjä ostotoiminnoissa ja henkilöstöhallinnossa. Yhteisöllä Kiilto tarkoittaa paitsi alueellista, myös aihepohjaista lähi- tai toimintaympäristöä.

Yhteisön toimintaan osallistumisessa valittiin tarkasteluun Kiillon harjoittama oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö. Gradussaan Saari tutki, mitkä ovat Kiillon nykyiset käytännöt ja kehitystarpeet kyseisten ydinteemojen ympärillä, ja kuinka ihmisoikeudet sekä oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö kytkeytyvät yrityksen liiketoimintaan.

Saari toteaa tutkimuksessaan, että oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö on Kiillossa merkittävä yhteiskuntavastuun toteuttamisen väylä. Sitä kautta yritys saa välittömiä ja välillisiä hyötyjä. Samalla yritys tukee yhteisön toimintaa. Yhteistyö tuottaa yritykseen tarvekohtaista tietoa, osaamista ja resurssipotentiaalia, parantaa tunnettuutta ja toimii verkostoitumisväylänä. Oppilaitoksen kannalta saantoa on muun muassa harjoitteluja työpaikkojen mahdollisuus sekä tiedon, koulutuksen ja valmiuksien kehittyminen.

Ostotoiminnassa nykyiset toimittajasuhteet ovat pitkäkestoisia ja luottamukseen perustuvia. Saaren tutkimuksen mukaan Kiillossa tiedostetaan kuitenkin myös toimintaympäristön muutoksista seuraavat haasteet ja ihmisoikeuksiin liittyvä, etenkin hankintaketjun alkupäähän kohdistuva kasvava yleinen huomio.

Kiilto tuntee kansalliset ja kansainväliset keskeiset ihmisoikeuksia määrittävät asiakirjat, kunnioittaa niitä ja tukee niiden mukaista toimintaa. Yhtiön eettisissä periaatteissa sitoudutaan vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, joita edellytetään myös yhteistyökumppaneilta. Henkilöstöön liittyvässä toiminnassa jo Suomen lainsäädäntö varmistaa ihmisoikeuksien huomioinnin, esimerkiksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden noudattamisen.

Tutkimus tuotti molempien tarkasteltujen aiheiden tiimoilta kehitysajatuksia muun muassa systematiikan, mitattavuuden sekä kysely-, kartoitus- ja dokumentointikäytäntöjen suhteen.

Susanna Saaren Vaasan yliopiston strategisen johtamisen oppiaineeseen vuonna 2014 tekemä pro gradu -työ on ladattavissa osoitteessa http://goo.gl/PDhhWJ

Share